Menu

Sumuinen vai sujuva sähkömarkkina?

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ostetaan ja myydään sähköä Pohjoismaissa ja Baltiassa. Parin viime vuoden aikana sähkömarkkinoilla on tapahtunut iso muutos. Voimakkaasti tuettu uusiutuva sähkö on romahduttanut markkinahinnan ja ajanut pois vanhaa tuotantokapasiteettia.
Sumuinen vai sujuva sähkömarkkina?

Hyvähän se tietysti on, että olemme saaneet paljon uusiutuvaa sähköä markkinoille. Tuettu sähkö ja markkinaehtoisesti tuotettu sähkö eivät kuitenkaan kisaa tasaväkisesti markkinoilla.

Syöttötariffilla tuettu sähkö tulee aina markkinoille hintatasosta välittämättä, sillä se saa aina takuuhinnan valtiolta. Muun sähkön pitää sen sijaan elää sillä tulolla, joka markkinoilta tulee. Kun tuloja tulee vähän tai ei ollenkaan, kannattavuus murenee, ja loppupelissä laitos ei kannata ja se suljetaan.

Suomen energiajärjestelmä on pitkälti rakennettu tehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon varaan. Yhteistuotanto soveltuu erityisen hyvin tänne kylmään Pohjolaan. Lämpöä ja sähköä tuotetaan, kun sitä paljon tarvitaan, eli talvisin.

Yhteistuotanto on polttoaineesta riippumaton, tärkeä osa tulevaisuuden vähäpäästöistä energiajärjestelmää, sillä se on ennustettavaa, tukee hyvin säiden mukaan vaihtelevaa uusiutuvaa tuotantoa sekä vakauttaa sähköverkkoa. Huolemme on, että yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto ei pian pärjää markkinoilla.

Miten eteenpäin?

Mikä sitten keinoksi? Ensivaiheessa on tärkeää huolehtia, että nykyinen yhteistuotanto ei katoa markkinoilta. Yhtenä vaihtoehtona olisi kapasiteettiin pohjautuva sähköenergian hinnoittelu. Siinä tuotanto, joka on varmasti markkinoiden käytettävissä silloin kun sitä tarvitaan, saisi siitä korvauksen.

Mutta myös pidemmällä aikavälillä tulisi mahdollistaa uusi yhteistuotantokapasiteetti, jota nyt ei markkinaehtoisesti rakenneta. Tämä tarkoittaa, ettei uusiutuvaa energiaa enää jatkossa tuettaisi syöttötariffein. Mikäli uusiutuvaa energiaa halutaan tukea, tulisi sen olla uuteen teknologiaan perustuvaa tukea tai harkinnanvaraista investointitukea. Nämä eivät häiritse yhtä paljon markkinoita.

Helen on investoinut ja investoi parhaillaan uusiutuvaan energiaan ilman tuotantotukia. Olemme rakentaneet kaksi aurinkovoimalaa, yhden sähkövaraston, ja parhaillaan rakennamme Suomen suurinta pellettilämpölaitosta.

Tulevassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan myös uusiutuvaan energiaan ja sähkömarkkinoihin liittyviä energia-asioita. Voisimme nyt ottaa tavoitteeksi tervehdyttää markkinat. Tuotantotuet eivät kuulu sinne.

Maiju Westergren

Maiju Westergren

Maiju Westergren luotsaa ympäristöasioita Helenissä. Hänen mielestään energia-ala on täynnä mahdollisuuksia ja mielenkiintoisia ratkaisuja. Vapaa-ajallaan Maiju koputtelee flamenco-kengillään parketteja säälimättä.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Miksi sähkön markkinahinta on puoliintunut?

Sähkön markkinahinta on laskenut viime vuosina huomattavasti. Miksi näin on käynyt?

Riittääkö sähkö myös tulevaisuudessa?

Toissa viikon puheenaihe oli sähkökapasiteetin riittävyys paukkupakkasilla. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan alkuvuoden pakkaspäivinä käytiin tuotannon äärirajoilla. Kotimainen kapasiteetti oli täydessä käytössä ja silti yli neljännes sähkön tarpeesta piti tuoda ulkomailta. Onneksi suurissa tuotantolaitoksissa tai siirtoyhteyksissä ei ollut häiriötä. Investoinnit uuteen sähkön tuotantokapaisteettiin ovat alhaisia. Mikä avuksi sähkön riittävyyteen?

Jos ei poltettaisikaan mitään?

YLE pyysi tällä viikolla neljää ”energiamurroksen esitaistelijaa” antamaan energianeuvoja Helsingille. Helenissä päivittäin näiden asioiden kanssa toimivana haluan nostaa esiin muutamia näkökohtia, jotka helposti unohtuvat keskustelussa energiatulevaisuudesta.